H. on Helena. Jos se löytää tämän mun blogin, niin se suuttuu. Pelkään että se on jo löytänyt. Ehkä olen vain paranoidi sen vakoilun suhteen.
Aina tekisi mieli aloittaa alusta. Näin tapasin hänet. Mutta sen ehtii myöhemminkin.
Helena on iso nainen. Ei lihava, vaan pitkä ja leveälanteinen. Tekisi varmasti isoja terveitä lapsia. Sillä on iso nenä ja oudot isot silmät. Nenän kaari jatkuu otsaksi otsa päälaeksi ja sieltä vastaa alkaa ohuet lähes valkoiset hiukset.
Ihan erinäköinen kuin minä siis. Minulla pienet piirteet ja matalahiusraja, ainakin vielä. En osaa kuvitella minkänäköisia meidän lapsista tulisi.
Etkö tajua miten paskasti oot kohdellut mua, se aina sanoo. En ehkä tajua. En tajua sitä, että se on oikeasti minuun kiintynyt, ja että minun menettäminen on sille vaikeaa. Mutta on sillä ongelmia. Kai sen olisi voinut melkein heti tietää kun siihen tutustui. Elämä oli pilalla, koska vanhemmat oli aivan paskoja. Itsesääli kasvoi kun tutustui. Pääsi esille. En minä sitä paheksu. Mutta jotain siinä, miten kaiken pahan syy oli aina jossain demonisoidussa, tullut joltain kusipäältä tai ttoiselta. Että oli se nähtävissä, että jos olisin sen kanssa suhteessa niin lopulta minusta tulisi se kusipää joka pilasi sen elämän.
En tiedä se oireista. Ne vaihteli, mutta aina oli akuutit ja elämän tuhoavat. Se haukkuu minua avokätisesti kylmäksi ja sosiopaatiksi ja empatiakyvyttömäksi. aktiivisesti tahtoo usein tuhota minut, suhteeni sisaruksiini käsitykseni itsestä. On useasti toivonut minun kuolemaani, kerran uhannut tappaa, mutta siinä oli kyllä "jos".
Älkää ymmärtäkö väärin. Helena on kaunis, ja paljon iloa tuottanut minulle. Pelkään hänen puolestaan, enkä tahdo mitään rikosilmoitusta tehdä tai puhua pahaa tutuille, ettei sitä vihattaisi ettei sen elämä menisi pilalle. En tahdo kertoa kaikesta mitä se tekee, koska tahdon suojella.
Mutta olen minä väärin kohdellut. En sitoutunut, en ihan pettänytkään, siis että mitään seksiä. Mutta elättelin vielä toiveita Emmistä. Runkkasin ja soittelin seksilinjoille. valehtelin pornon käytöstä kun jäin siitä kiinni.
Kaikkea sellaista.
Mutta nyt kaikki on vaan pahaa. Se soittelee. anelee sinne. Sitten seksiä. En halua halimista, enkä ehkä jaksa kuunnella. Haluan yöksi kotiin ja se suuttuu. Tai jos en mene kun se anelee, niin se suuttuu. ja kun suuttuu niin uhkaa hajottaa tavarat, pilata maineen, olla näkemättä koskaan. Toivottaa minua helvettiin, loukkaa minua pelottavilla sanoilla. Kaikkea mitä hänelle olen uskoutunut käyttää oikeutetussa raivossaa minua vastaan.
Ja sitten taas muutaman tunnin päästä anelee minua sinne.
Ja minä menenkin, koska välitän siitä, ja kun pyytää niin tahdon auttaa. Ja olen minä yksinäinen. Niin hirveän yksinäinen, vaikka usein Helenan näkeminen sitä vain lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti